perjantai 18. lokakuuta 2013

Te ette halua pahaa, minä saan sen vain näyttämään siltä

Siinä meni tunti. Kaikki on sekaisin.

Maailma romahtaa.

Itken. Kyyneleet nousevat esiin. Ne saavat voimaa yhä syvemmältä nousevasta kivusta.

Minuun sattuu. Minuun ei ole pitkään aikaan sattunut näin paljon. Tämä kipu raastaa sisintäni. Se raatelee keuhkoni auki, se viiltää verisuoneni auki, se polttaa ihooni reikiä.

Minä haluan viiltää. Ei. Se on lapsellista. Minä en halua enää vain viiltää. Minä haluan puukottaa itseäni. Iskeä puukon keskelle rintakehääni. Uudelleen ja uudelleen, kunnes kuolen. Haluan iskeä puukon kaulaani ja viiltää sen auki. Katkaista kaulavaltimoni. Antaa veren vuotaa, kunnes en tunne sitä enää.

Minulla on ystäviä. Minulla on aivan helvetisti ystäviä. Useilla muilla ei ole edes yhtä ystävää. Kuitenkin tunnen oloni nyt niin yksinäiseksi.

T viettää saunailtaa, en halua häiritä, hän saa pitää hauskaa vahtimatta samalla minua.
E:n kanssa en ole puhunut pitkään aikaan kunnolla, pelkään että olen tehnyt jotain väärin ja loukannut häntä.
A:n kanssa puhuin juuri puhelimessa. Puhuen en kuitenkaan pysty asioitani kertomaan kuin vain T:lle ja L:lle, joten A:llekaan en asioitani kertonut.
M. En tiedä, minusta tuntuisi väärältä tunkea kaiken tämän säädön jälkeen ongelmani hänelle, pyytää häneltä apua.
L:llä tuntuu olevan nyt huono kausi, joten en halua hänellekään kertoa huoliani.
S:n kanssa en ole puhunut huolistani koskaan, kännissä ehkä vähän. I:lle en myöskään puhu ongelmistani, heidän molempien kanssa vietän vain aikaa ja pidän hauskaa.
H. Joo hänelle en todellakaan kerro asioistani enää yhtään mitään.
Muitakin kavereita on, mutta he eivät ole ehkä niin läheisiä, että heille puhuisin pahasta olostani. He ovat kyllä tarjonneet apua, mutta en kuitenkaan halua vuodattaa huoliani heille. Haluan pitää kiinni edes heidän kohdallaan luomastani kuvasta, että olisin iloinen luonne ja aina positiivinen.
K. K jää aina jäljelle, ja hänelle lähetin nytkin avunhuudon. Kuitenkin välillä tuntuu ettei häntä kiinnostaisi aina olla se, jolta itken apua. Ettei häntä kiinnostaisi kuunnella minun ongelmiani, että hänellä olisi tarpeeksi omiakin ongelmia.

Ketään ei oikeasti kiinnosta, he sanovat vain niin, jotta he eivät näyttäisi huonoilta ihmisiltä muiden silmissä. Ette te ole huonoja ihmisiä jos teitä ei kiinnosta, ei minuakaan kiinnostaisi.

Minä vain toivoisin, ettette sanoisi haluavanne auttaa, että teitä kiinnostaa, jos sitten kun tarvitsen kuuntelijaa, ette ole lähettyvillä, kuuntelemassa. Minä en todellakaan tarvitse yhtäkään tyhjää lupausta, minä olen liian luottavainen muita kohtaan, otan jokaisen avuntarjouksen tosissani.

Jos teidän tarkoituksenne on satuttaa, jatkakaa niinkuin tähänkin asti. Jos se ei ole välttämätöntä, jos selviätte ilman viiltojani, ilman kyyneliäni, olkaa kilttejä ja lopettakaa. Minä pyydän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti