keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Kiukku

Nyt kiukuttaa.
Helvetti.

Kiukuttaa aika rankasti.

Mies on tällä hetkellä aika perseestä. Vittu. Eikä ees tajua sitä vaik ihan suomeks sen sille kerroin.

.
.
.

Tää on osa syy mun kiukkuuni. En oo saanu kerrottuu kellekkää, koska mun ei kuulemma tarvii olla huolissaan tai mitää. Mut vittuku ahdistaa silti.

Näin täs pari yötä sit unta jossa eräs naishenkilö hakkas mut. Ei sinällään paha uni. Painajaisen siit teki se et kyseisel ihmisellä taitaa oikeesti olla syy, ainakin omasta mielestään, inhota mua enkä yhtää ihmettelis vaik uni käviski toteen.

Ja toi mies joka tällä hetkellä on täysin perseestä on todella suuri tekijä tässä jutussa.

Mihinköhä helvettiin mä oon sotkenu itteni?

Muiden mukaa en mihinkää. Tai jos oonki ni muut koittaa pitää mut erossa siitä. Vittu niiku se auttas ku tien et oon sotkeutunu johonki helvetin sekavaan.

En mä tiiä.
Kiukuttaa.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Realisti

Mun elämäs on viime aikoina tapahtunu aika paljon mut ei kuitenkaan mitään.
On tapahtunu asioita jokka on saanu miettiin mut ei kuitenkaa nii tärkeitä et niit kannattais kertoo muille.


  •  näin M:n toissa perjantaina. Ei iso juttu, mut silti pisti miettii menneitä. 
  • T on taas alkanu juttelee mun kans faces ja wapis. Ei iso juttu enää mut pistää silti miettii "mitä vittua?" 
  • Tapahtu vahinko J:n kanssa ja pamahdin paksuksi. Iso juttu, pisti miettii iha aiheesta. 
    • Yks koulukaveri koittaa saada lasta, mutta niillä ei tärpänny. 
    • Mulla tärppäs, vaik en halunnu ja hankkiuduin siit eroon. 
    • Nyt tuntuu pahalta ku mä saan jotain mitä ite en halua mut jota muut haluis ja hankkiudun siit eroon. 
  • Uus periodi alko koulussa ja sen myötä uusintatentit joista sain osallistua vaan kemian ja matikan uusintoihin. Muut kolme opintojaksoo meniki sit iha hukkaan, niistä ei tarvii ees haaveilla saavansa opintopisteitä. Melkein hävettää olla näin laiska. Kasassa on siis 3op/240op. ja mahdollisuus olis ollu saada 15op. Nojoo kai ne ehtii. 

Elämä hymyilee mulle pääasiassa koko ajan. Koulu nyt stressaa välillä, mutta pääasiassa sinnekin on taas ihan mukva mennä kun tunneillä voi oppiakkin jotain. 

Tajusin täs yhtenä yönä kun valvoin taas et jos mä nyt nukahtaisin, mä haluaisin herätä aamulla. Se ei oo mulle enää ihan sama heräänkö vai enkö. Mä haluan herätä huomiseen, etenkin kun tiedän et eka asia jonka aamulla nään on J. 


Mut joo, nukkumisesta on kyl taas tullu pieni ongelma. Meen arkisin nukkuun siin 23 aikoihin, mut nukahdan vasta lähempänä 2. Painajaisiin herään 1-5 kertaa yössä. Ja painajaisissa toistuu kaks eri juonta:

  • toisessa J jättää mut ja/tai löytää parempaa seuraa jonkun mun kaverin luota. 
  • toisessa mä menetän kaiken tärkeen elämästäni. J, L, perhe, muut kaverit, koulu, yms. Ja ainut ajatus mun mielessä on et "vittu kun vois juoda pään täyteen". 

Kyl mä tien miks nään tollasia unia. Mä oikeesti pelkään et noin käy. Pelkään et menetän tän kaiken. Tavallaan tien et jossain vaihees joku osa-alue menee taas vituilleen. Tiedän, oon ihan helvetin positiivinen ihminen. Realisti.


En mä tie. Koitan nyt pitää itteni kuosissa niin kauan ku pystyn. Ja kun en enää pysty ni mulla on (ainakin vielä) ihmisiä jokka pistää mut kuosiin jos en ite siihen pysty.

Musiikkia.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Mietiskelin

Mä täs mietin, ku pitkästä aikaa vietin illan yksin ilman koulujuttuja.

Mul on oikeesti kaikki ihan vitun hyvin. Nii hyvin et välil alkaa pelottaa mite sit selviin jos jotain häviää mun elämästä. Mut ei nyt stressata sitä vielä.

Näin tänään K:n. Siis näin, se ei vissiin huomannu mua tai L:ää. Hyvä niin.

Se sai mut kuitenkin miettii menneitä.
Ja mä tajusin varmaan miljoonannen kerran et mun elämä ois aika vitun tylsää jos mä en sairastais masennusta. Ilman sitä en ois luultavasti tutustunu L:ään tai K:hon.. Ilman L:ää en ois tavannu J:tä. Monet ryyppyillat lukioajoilta ois jääny pitämättä eli paljon naurua ois jääny pois.
Ylipäätään mun elämä ois sitä tasasta, kouluun-kotiin elämää. Ainut kaveri ois varmaan H jota näkisin kerran viikossa.  Muute oisin yksin kotona tekemäs vitun ahkerasti läksyjä yms.

Nojoo, sitähän mun elämä nytki on arkisin yleensä. Nyt mul on kuitenkin J jonka pelkkä aattelu saa mut hyvälle tuulelle, L jonka kans viestitellä ku on tylsää tai stressaa ja nojoo H jonka kans meil on yhä ne "jutut".

Täs ei nyt kyl ollu mitään pointtia. Halusin vaa kirjottaa ajatuksiani.

Tää on oikeesti elämää eikä vaan lipumista päivästä toiseen.

Loppujen lopuksi,
mä oon kiitollinen tästä kaikesta.

perjantai 2. lokakuuta 2015

Jotain uutta

Kaiiki on hyvin. Oikeastaan todella hyvin. 
Se on nyt vissiin virallista;  mä ja J seurustellaan. Eikä oo kyl mitään valittamista, paitsi et meil on yhteistä aikaa ihan liian vähän.

Haluisin vaan hehkuttaa kuinka ihana J on ja mite onnelliseksi se saa mut. Mut tien et jos alan hehkuttaan ni jotain pahaa tapahtuu. Näin pari päivää sit painjaista et J jätti mut, enkä herättyäni tienny oliko se totta vai unta. viime yönä sain pienen paniikin päälle, kun mietin sitä unta, onneksi J oli vieressä niin rauhotuin.

.
.
.

Syksy tuli. Pimeys tuli. Sen huomaa kyllä. Koko ajan väsyttää, aamusin nouseminen on aina vaan vaikeempaa. Sadepäivät saa mut tuijottaa kaukaisuuteen, miettimään, ajattelemaan. Onneksi nyt ajatukset pyörii pääasiassa J:n ympärillä.