Menee hermot L:ään. Hän itkee minulle että kaverisuhteet on ihan pilalla. VITTU. En minä voi sille yhtään mitään. Jos ihminen ei osaa sopeutua elämään muiden ihmisten kanssa samassa yhteiskunnassa tai ei osaa katsoa omaa napaansa kauemmas niin ei sitten. Mutta turha muille itkeä, miksei ole kavereita.
Kompromissi. Elämässä tarvitaan kompromisseja. Pitää osata joustaa. Ajatella asioita muidenkin kannalta, ei vain omaa mielipidettään. Ottaa huomioon muidenkin mielipiteet. En minä huuda seksuaalistasuuntautumistani kaikille, en minä pakota heitä hyväksymään sitä. Se on minun oma asiani, eikä se kuulu kenellekään muulle kuin minulle. Jos se jonkun mielestä on väärin, niin pitäköön mielipiteensä itsellään.
Olisin ollut 3 vuotta sitten kiitollinen, jos olisin "joutunut" laitokseen. Olisin todella tarvinnut ammattiapua. Olisin tarvinnut 24/7 valvontaa. Tietenkin jos olisin laitokseen joutunut, eroon perheestäni arki päiviksi, se olisi tuntunut pahalta. Mutta olisin osannut sopeutua. Tieto siitä, että mitä nopeammin paranen, sitä nopeammin pääsen palaamaan normaaliin elämään olisi antanut minulle puhtia parantua. olisin toiminut paikan sääntöjen mukaan, yrittänyt tehdä kompromisseja ohjaajien kanssa, jne. Ymmärrän hyvin etten tiedä, millaista "paskaa" on olla laitoksessa, mutta olisin selvinnyt todella paljon pienemmällä pahalla kuin nyt.
Katso peiliin. Tekisi niin mieli sanoa L:lle katso peiliin. L on avunpiirissä. Hän on laitoksessa, jossa häntä valvotaan, jossa olisi ihmisiä jotka kuuntelisivat. Hän käy terapeutilla, mikä on todella kallista. Miksei hän ota apua vastaan? Miksi hän pitää kaiken paskan itsellään? Miksi hän ei yritä edes tehdä kompromisseja?
Jos potkaisisit sitä joka on vastuussa ongelmistasi,
et pystyisi istumaan moneen päivään.
Koko tekstiltä meni pohja. Kirjoitin kaiken mitä mieleen tuli. Ärsyttää vain, kun toisille tarjotaan apua ja he eivät ota sitä vastaan. Ärsyttää aivan helvetisti! Terapia on kallista, eikä heidän tarvitse maksaa siitä mitään. VITTU.
muistio itselleni:
Elämä on epäreilua. Älä itke. Ota rusina, syö se ja mene sitten oksentamaan. Elämä potkii sinua päähän nyt ja aina, sinun pitää vain oppia puolustautumaan, huomaamaan valo risukasastakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti