14x20mg. Söin lääkkeet, en tiedä miksi.
Tiedämpäs. Jokin sisälläni tietää, että kuolema on paras vaihtoehto minulle. En kuitenkaan nyt halua kuolla, haluan unohduksen. Tajuttomuus houkutteli minua. Hetken hyvästit.
Hyvä olo palasi äsken, haluaisin oksentaa, mutta jokin estää minua. Miksi nyt, kun siitä on vain haittaa?
Pelkään oksentamisen tuomaa epämiellyttävää tunnetta kurkussa ja suussa. En pidä siitä, mutta silti minun on pakko oksentaa ruoka ulos. Miksen nyt voi voittaa pelkoani ja oksentaa lääkkeitä?
Hyvän olon välistä nousee loukkaantuminen, masennus, viha, uupumus. En jaksaisi, tiedän kokemuksesta, että pian hyvä olo häviää ja jään taas masennuksen armoille.
Lääkkeet alkavat vaikuttaa. Pahoinvointi, epätavalliset sydänlyönnit, kouristukset. Odotan tajuttomuutta. Koulu alkaa 2h päästä, pitäisi lähteä 11.20.
Toivottavasti matka kouluun menee normaalisti, en haluaisi pyörtyillä tuntemattomien keskellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti