Äiti ja äitin Kissa

Äiti itki tänään. Mikään ei ole niin kauheaa, niin murskaavaa, kuin nähdä oma äiti itkemässä. Masentunut olonikin löysi taas uuden tason, kun näin kyyneleet äidin silmissä.  

Äidillä on 17v vanha poikakissa, jonka lonkat takajaloissa ovat olleet viimeisen 5 vuotta todella huonot, se on ontunut todella pahasti. Olemme tätini kanssa vähitellen ontumisen pahentuessa tulleet yhä enemmän siihen tulokseen, että loppu on enemmän kuin lähellä, äiti ei vain ole sitä suostunut myöntämään.  Tänä vuonna Kissan syöminen on huonontunut, se ei ole huolinut juuri mitään syödäkseen ja on siksi laihtunut todella laihaksi.

Äiti tarvitsee joka asiaan jonkun toisenkin mielipiteen. Tänään hän tuli  kysymään minun mielipidettäni, mitä Kissalle pitäisi tehdä. Miten sanoa äidille, joka itkee jo valmiiksi Kissansa puolesta, että olisi aika päästää Kissa haudanlepoon? En minä siihen pystynyt, kohautin olkiani ja käskin päättää itse, hänen Kissansa.

Tuntuu aivan naurettavalta vuodattaa tällaistakin. "Sehän on vain kissa". Ei, se ei ole vain kissa. Se on perheenjäsen siinä missä koira tai pikkuvelikin. Olipa ilkeästi sanottu, vertasin juuri Kissaa ja pikkuveljeä yhteen.
Minä tarkoitan, että kun on joka päivä 17 vuoden ajan tottunut ruokkimaan, huolehtimaan ja silittämään lemmikkiä, siitä tulee tärkeä osa rutiineja, ja lemmikille on huomattavasti helpompi vuodattaa ajatuksiaan kuin ihmiselle, joka osaa kertoa mielipiteensä.

Enpä tiedä. Tulee taas niin surullinen,
itkuinen olo, kun mietin sitä hetkeä kun Kissa hakeutuu viimeiseen leposijaansa ja hetkeä, kun sen ruumis löytyy tai matkaa eläinlääkärille ja pyyntöä Kissan lopetukseen.

Eipä ollut kovin elämisen arvoinen päivä tämäkään. Ainoa positiivinen asia oli, että juotiin äiden kanssa perseet, vaikkakin nyt päiväunien ja töiden jälkeen alkaa tuleen krapula. No, sainpa edes hetken helpotuksen.
Ja psykologille varmistui aika viimestään torstaiksi, pääsen ehkä jo huomenna, jos saan peruutusajan. Johan tässä ollaankin oltu hiljaa, itsekseen mietitty viimeisen 3 kuukauden ajan.