Kaikki hyvin paratiisissa

Riita. Asia, jota eniten elämässäni pelkään.
En tiedä mitä voisin kertoa. Olen pettynyt itseeni jälleen. Olisihan minun pitänyt tietää, eikä E:kään kaikkea niele. Olen kerjännyt turpaani koko viikon ajan ja nyt, kun sain oloni on.. tyhjä?

Koko päivä on ollut yhtä kaaosta, niin minä tätä kuvailisin.

Aamulla ylös sängystä, päätä vihlaisee, yhteensä tunnin yöunet. Harmittaa, olisi pitänyt nukkua. Hilpeä olo, tiedättekö sen iloisen humalaisen olon, jonka väsymyksellä saa aikaan? Et keskity mihinkään, mutta et yksinkertaisesti jaksa välittää.

Koulussa 8.15. Itsellä olo on kuin humalassa, E vaikuttaa väsyneeltä. Noh kai se on normaalia, aamutunti. Sivuutan hänet jälleen olankohautuksella. Lopulta kiinnostus herää, muistutan itseäni vastuusta mikä minun on ystävistäni kannettava. "Mikä on?"

Mulkaisu. "Väsyttää." Sivuutus.

Sama käytös kuin minulla eilen, nyt minä olen uhrina. Mitä teen? Kädet pystyyn ja unohdetaan. Olkoon, kyllä hän siitä rauhoittuu. Mieleeni ei edes tule, että voisin kysyä uudelleen mikä on, olenko tehnyt jotain, pyytää anteeksi.

Tunti lipuu vähitellen ohi. Sanaakaan ei puhuta. Tunti loppuu, E katoaa ennen kuin ehdin edes huomata. An kanssa tupakalle. Pysäkille odottamaan bussia. Kotiin.
Mielessä "miksi?". Miten olen häntä onnistunut loukkaamaan niin pahasti, että sain mykkäkoulun aikaiseksi?
Fysiikan tunnille takaisin. Hiljaisuus jatkuu, yritän ottaa kontaktia, ehkä piristääkin, mutta ei vastausta, vain hymähdyksiä. Tunti loppuu, jälleen sama katoaminen. Vihdoin hakkaan päähäni sen faktan, minun on pyydettävä anteeksi.

Viesti. "Oonko tehny jtn?"

Olet, tottakai olet. Oletko täysi idiootti? Olet koko viikon ollut aivan paska ystävä. Syyllistänyt häntä turhaan. Tiuskinut, turhaan. Haastanut riitaa, TURHAAN. Etkö sinä saatanan idiootti tajua, mitä kaikkea E kestää päivästä toiseen sanomatta sanaakaan vastaan? Luoja ihminen, käytöstavat!

Asia sovitaan, selitän syyn käytökselleni, anon anteeksiantoa. Kaikki hyvin, toivottavasti, välillämme. Anteeksi vielä kerran, olet todella tärkeä minulle!

Pääni sisällä ei ole. Saatana miten häpeän itseäni. Kerjään päivä toisensa jälkeen turpaani. Ei minulla olisi varaa. 3 hyvää ystävää koulussa, jos suututan heidät, mitä sitten? Kenen kanssa syömään, tupakalle, välkälle, tunnille? Yksin, ajatusteni kanssa.

Muistio: Mieti ennen kuin teet. Ja pyydä anteeksi kaiken varalta.

Psykologin aika klo 14. Koulua 13-16. "Ole vain poissa tunnilta, se tekee sinulle hyvää". Sekään saatana ymmärrä. Usein istun koulussa vapaaehtoisesti tuntien jälkeen, "odotan bussia". Joka minuutti poissa koulusta on liikaa. Joka minuutti poissa koulusta on pahinta kidutusta, yksinäisyyttä.