sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Itkupilli

Itken taas koko ajan. Viikonlopun, kun olin kotona, en itkenyt ollenkaan. Mutta nyt kun olen taas Tampereella, itken. Itken, vaikken edes tiedä mille. Minä vain itken, koska voin ilman muiden huomiota.

Tuulikin saa mut itkemään
Se tapahtuu kuin itsestään

Olin kotona perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Puhuin yhteensä suurin piirtein 15 lausetta. Olen aina ollut hiljainen, mutta nyt tuntuu siltä, kuin olisin lähes mykkä.

Miksen puhu?

Koska ei ole mitään puhuttavaa. Kaikki tuntuu minusta niin yhdentekevältä, että olisi turhaa puhua ylipäätään mistään. Miksi puhuisin, jos ei ole mitään asiaa?

Perjantaina romahdin koulussa. Viestittelin L:n kanssa fysiikan tunnin ajan. Tunnin lopussa aloin itkemään ja tunnin loputtua juoksin nopeasti vessaan piiloon. Hetken aikaa kyyneleet vuotivat. Hetken teki mieli viiltää. Hetken kuluttua lähdin kuitenkin vessasta.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti