sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Alkuhuumaa. 2. Otto

Tämä piti julkaista ekana tekstinä (19.7.), mutta onnistuin kännykälläni poistamaan julkaisun. Hienoa, upea taidonnäyte.. Mutta tosiaan ensimmäinen teksti.

En tiedä miten yämä pitäisi aloittaa, mutta itsestä ja blogin tarkoituksen kertominen tuntuu luontevalta tavalta. 

Olen 18v naisenalku Pirkanmaalta. Siinä taisikin olla kaikki mitä osaan itsestäni kertoa :D Ei, ei ollutkaan. Masennus. Tämä helvetin paska olo. Se peittoaa kaiken muun alleen. Jos joku ala-asteen luokkakaveri näkisi minut, hän ei tunnistaisi minua, koska en ole enää se pirteä pikkutyttö, joka sai muutkin nauramaan ja joka osasi nauraa itselleen. Ei, hän näkisi maansa myyneen nuoren naisen, joka horjuu rajalla tietämättä minne päin lähteä. Jokin minussa on sentään säilynyt, sillä nauran edelleen itselleni. Olen niin helvetin säälittävä, etten voi muutakaan kuin nauraa itselleni. 

Äh, tämä sai nyt aivan erilaisen alun kuin olin ajatellut. Blogin kirjoittamisen ajattelin auttavan minua käsittelemään ajatuksiani. Tai siis tarkoitan, että jos kirjoitan ajatukseni ne saavat jonkinlaisen järjestyksen, jonka avulla selviän tästä. 

Olen päättänyt, että selviän tästä. Minulla riittää tahdonvoimaa, vaikka en sitä itse aina uskoisikaan. Minun pitää vain etsiä se jostain ja kasata se. Minä haluan, että olen 10 vuoden päästä vielä täällä auttamassa nuoria, jotka ajattelevat samoja asioita kuin minä nyt. En halua, että minä liityn niihin surullisen kuuluisiin tilastoihin nuorista, joilla ei ole enää voimia pitää kiinni elämästä ja jotka pelkäävät saavansa ikätovereiltaan luovuttajan leiman. 

Toivottavasti saan lukijoita ja tukijoita. Toivon, että tämän kirjoittaminen auttaa minun lisäkseni myös muita masentuneita, sillä silloin tietäisin tehneeni jotain oikein. 

Heh, loppukevennykseksi musiikkia. Musiikki auttaa minua aina rankkojen päivien yli. Ilman musiikkia en enää nukkuisi ja oloni olisi huomattavasti huonompi, mikäli se nyt on mahdollista. Pystyn myös samaistumaan helposti sanoituksiin ja osaan niiden avulla kertoa olotilastani enemmän kuin itse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti