Itken kivusta.
Itken pelosta.
Itken ikävästä.
Mun on ikävä häntä. En oo ikinä nähnyt häntä livenä. Oon vaan tekstannut ja soitellut hänen kanssaan. Ja silti ikävöin häntä. Enemmän kuin ketään muuta.
Tämä on idioottimaista.
Miten joku jota en ole ikinä nähnyt, saa minut tuntemaan oloni niin hyväksi kun puhun hänen kanssaan? Haluaisin vain nähdä hänet ja halata häntä.
Mutta pelkään ettei se tule ikinä tapahtumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti